Robotit ja robotiikka

Tällä sivustolla käsitellään robotteihin ja robotiikkaan liittyviä asioita. Robotiikka on oppi robottien suunnittelemisesta, rakentamisesta ja käytöstä. Robotti sanan merkitystä on laajennettu yleisessä kielenkäytössä asioihin, jotka eivät tarkkaan ottaen ole robotteja. Sivustolla toimitaan yleisen kielenkäytön mukaan. Mukana on siis androideja ja kyborgeja, sekä muita robottisääntöä sivuavia laitteita.

Standardin (SFS-EN 775 teollisuusrobotit) mukaan robotti on

  • automaattisesti ohjattu
  • uudelleenohjelmoitava
  • monikäyttöinen käsittelylaite
  • useita vapausasteita
  • joko kiinteästi paikalleen tai liikkuvaksi asennettu

Termejä

Robotilla tarkoitetaan mekaanista laitetta tai konetta, joka osaa toimia fyysisessä maailmassa. Alkujaan robotti-sanalla on tarkoitettu mekaanista työläistä tai orjaa ja tämä vaikuttaa sanan robotti käsitteeseen yhä. Mikä tahansa automaatti ei ole robotti vaan robotin tulee suorittaa monimutkaisia tehtäviä täysin autonomisesti.

Mikäli roboteilla on ihmisen kaltaisia piirteitä riittävästi niin puhutaan androideista. Androidi on ihmistä muistuttava robotti. Androidin tarkoituksena on matkia ihmisen ruumiinrakennetta, jotta se voi liikkua ja toimia ihmisten rakentamassa maailmassa. Androiditekniikan kehittäminen ratkaisee työvoimapulan etenkin vaarallisissa ammateissa.

Mekaanisten osien lisäminen ihmiseen saa aikaan kyborgin. Kyborgi tarkoittaa biologista organismia, johon on yhdistetty teknologiaa. Kyborgin määritelmä kattaa nykyään esimerkiksi keinoelintä käyttävän ihmisen. Täten vaatimusta jonkinlaisen teknologian ulkoiselle näkyvyydelle ei ole.

Toimiakseen robotit tarvitsevat tekoälyn. Tekoäly tarkoittaa sellaisia tietokoneen toimintoja, jotka jäljittelevät ihmiselle tyypillisiä älykkyyttä vaativia toimintoja. Tekoälystä puhutaan keinotekoisen olennon osoittamana älynä. Yleensä sen oletetaan olevan tietokoneohjelma, joka pyrkii suorittamaan ihmismäistä ajattelua. Tekoälyn määritelmä on varsin kiistelty, koska älykkyyttä itsessään on vaikea määritellä.

Kirjallisuus

Robottien historiasta Suomessa on Jaakko Suominen tehnyt tutkimusta ja julkaisuja.

Koneen kokemus (.pdf) tekstinäyte. (kirja esittely)
Koneen kokemus Ennen ja Nyt julkaisussa.
Koneihminen suomalaisessa kulttuurissa (.pdf).

Ihmiskoneen tulevaisuus, Timo Airaksinen

WSOY 2006, ISBN 951-0-31142-1
kirjastoluokka 30.01

Kirjaesittely:

Kun uuden tekniikan avulla yritetään irtautua kaikesta inhimillisestä ja tehdä ihmisestä kone, perinteinen raja ihmisen ja koneen välillä katoaa. Samalla ihmisen eli biokoneen ja tietokoneen eli piikoneen vuorovaikutus asettaa monet klassiset filosofiset ongelmat uuteen valoon. Esiin nousee joukko kysymyksiä, joihin filosofialla ei ole entuudestaan valmiita vastauksia. Ottavatko robotit, kyborgit ja tietoverkot ihmisen paikan maailmassa? Voiko koneelle kehittyä tunteita?

Puhe tekniikasta on yleensä puhetta tulevaisuuden tekniikasta, joka tekee aina tuloaan. Tekniikan nykyisyys sen sijaan kuitataan hiljaisuudella, mikä kertoo sen asemasta nykyisessä kulttuurissamme: elämme peruuttamattomasti tekniikan vallassa, sen ehdolla. Samalla tekniikkaa käytetään entistä enemmän ihmisten yhdenmukaistamiseen, rajoittamattomaan valvontaan ja sotimiseen. Täytyykö näin vahingolliseksi käynyt tekniikka vain tyynesti hyväksyä? Onko tekniikan varaan rakennetulla maailmalla todellisia vaihtoehtoja? Mikä on ihmisen rooli posthumanismin aikakaudella?

Ihmiskoneen tulevaisuus sisältää kiinnostavia pohdiskeluja tekniikan etiikasta ja avaa keskustelun postmodernismin aikakauden näkymistä, uhkista ja mahdollisuuksista.

Lukijan mielipide:

Kirjassa esitetään mielenkiintoisia tulevaisuuden näkymiä koneiden ja ihmisten yhteiselosta ja sulautumisesta. Mikäli sivistyssanat eivät ole hallussa, vai olisiko enemmän alan terminologiaa, niin melko raskasta luettavaa. Aikaa menee sanojen ymmärtämiseen, eli kirjaa ei ole kirjoitettu kansanomaisesti. Kokonaisuutena ottaen lukeminen oli myönteinen kokemus ja toisen ihmisen näkemyksiin kurkistus tulevasta.

Androidit

Monia ihmisenkaltaisten robottien kehitys hankkeita on menossa. Seuraavat linkit ovat englanniksi.

Yleistä

Humanoid robot
Uncanny valley

Robotteja

National Institute of Advanced Industrial Science and Technology Humanoid Robotics Project (HRP-4C)
Honda ASIMO-robotti (suomeksi lyhyesti ASIMO-robotti)
Sony QRIO-robotti
Mitsubishi Wakamaru-robotti
TOSY TOPIO-robotti
Pal Technology REEM-B
Osaka University / Kokoro Company Actroid
Korea Institute of Industrial Technology EveR-1
Korea Advanced Institute of Science and Technology HUBO-robotti

Sony AIBO-robottikoira

Teollisuusrobotit

Suomen Robotiikkayhdistyksen tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2007 lopussa käytössä 5821 teollisuusrobottia, pääasiassa kappaleenkäsittelyssä, hitsauksessa ja kokoonpanotehtävissä. Suomen Robotiikkayhdistyksen toimintaan kuuluvat erilaiset julkaisut, tärkeimpinä näistä robotiikkatilastot, jäsenlehdet sekä lisäksi robotiikka-artikkeleita Metallitekniikka ja Automaatioväylälehdessä.

Robottitarjonta ja robottien toimittajat –toimialaselvitys (.pdf) Teknillinen korkeakoulu.

Teollisuuden robotiikkaa tarjoaa: